Sanovat, että ihmisellä pitää olla harrastuksia. Joskus muinoin omalla kohdallani harrastukset olivat kovin liikuntapainotteisia, sitten tulivat kädentaidot. Kaupungistumisen myötä ovat nekin jääneet. Sorvia, talttoja, hopean kanssa valssausta ja kuumentamista on ikävä, mutta ehkä vielä joku päivä pääsen toteuttamaan niitäkin. Nykyisin kädentaitojen toteuttaminen rajoittuu neulomiseen ja ompeluun. Freyja jaksaa edelleen hakea lankalaatikostani islantilaisia lankakeriä. Mitä lie niistä pitäisi hänelle (?) tehdä.
On tullut myös vahvistettua se, että työt haittaavat harrastuksia. Varsinkin, jos pitää lyhyellä varoitusajalla saada vuoroja soviteltua menojen ja tulojen kanssa. Kissaharrastus ja varsinkin tämä näyttelyharrastus on tuonut lisähaastetta vuorotyöläisen ajankäyttöön. Olen sen kyllä nahoissani saanut tuntea, kun painetaan yhden päivän vapaalla toista viikkoa töissä, mutta hyvin mielelläni olen sen hinnan maksanut. Tulossa on myös mielenkiintoisen näköisiä työputkia, juuri yhden päivän vapaalla. Rehellisesti voin myöntää olevani nyt jo suht väsynyt. Seuraavat kunnon vapaat ilman mitään menoja ovat ensi vuoden puolella.
Kissaharrastuksessa kuitenkin tuli upottua syvempiin sfääreihin menneenä viikonloppuna. Äänivyöryn saattelemana (?) tulin tietämättäni valituksi Norjalainen Metsäkissa ry:n hallitukseen. Varmasti mielenkiintoinen vuosi tulossa. Itse en ollut kuulemassa tuloksia, vaan sain tiedon puhelimitse, juuri hautajaisista kotiutuneena. Reipas kellonympärys tuli oltua pois kotoa. Pikku termiiteillä oli kuitenkin kaikki hyvin. Freyjan ja Thorin harrastuksiin leikkimisen lisäksi kuuluu lintubongaus. Aiemmin vain Freyjassa oli ornitologin vikaa. Nyt Thor on alkanut pitää samaa ääntä kuin Freyja, kun näkee ulkona tirpan. Olin jokseenkin yllättynyt, kun Thor osaa hypätä keittiön sivupöydälle, jonka päällä Freyja tapaa syödä omat eväänsä - ruokarauha hänelle suotakoon. Liekö nuo niitä uusia temppuja mitä opitaan kun puoli vuotta tulee mittariin. Ruokapöydälle Thor pomppii edelleen tuolin kautta. Pöytien korkeudessa ei kyllä ole mitään eroa.
Thorin mielestä on hauskaa kiusata Freyjaa. Tai ehkä enemmänkin se on johtajuuden ja miehisyyden kokeilua. Suuret ovat alkaneet olla pojalla elkeet. Freyja kuitenkin muistuttaa kuka on talossa johtaja ja pian Thor uikuttaakin mattoon väännettynä.
Freyjalla on ihan oma harrastuksensa, josta Thor ei juurikaan ymmärrä mitään. Punainen laservalo on yliveto. Freyjan takajalat ovat saaneet hyvää treeniä, kun tekee korkeita loikkia seinää vasten. Kuten kuvat kertovat, Thor lähinnä seuraa vierestä tai touhaa omiaan.
Thor hoksasi pari viikkoa sitten raapimapuussa olevan pussin. Siellä on mukava lepäillä ja välillä nukkuakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti