Kolme muskettisoturia, D'Artagnan ja pikkuprinsessa

Juhannushulinoista selvittyämme, lähdettiin Thorin kanssa kohti etelää. Tällä(kin) kertaa suuntana Tallinna. Freyja lähti juhannuksena nauttimaan yksinolosta ja tipujen tiiraamisesta vanhempieni luo. Matkustusmuoto oli tällä kertaa Thorin kanssa erilainen kuin viimeksi. Perjantaiaamuna hyppäsimme junaan, jossa matkakaverit jo meitä odottivatkin. Konduktööri totesi lippuja leimatessa, että "veljekset ovat lähteneet reissuun." Herra Konnari teki päättelyt kantoboksien samankaltaisuuden perusteella. Yllätys oli suuri, kun hän sai kuulla matkustajina olevan ihan oikeat veljekset.

Jäimme Pasilan asemalla pois ja pelasimme taas tetristä Fiat Doblon tavaratilassa. Matkaseurueemme kasvoi kahdella kissalla ja heidän omistajallaan. Laivamatka meni kaikilla osapuolilla hyvin. Pahimmalta merisairaudelta vältyttiin. Veljekset olivat kuin vanhoja tuttuja päästessään hotellihuoneeseen. Thoria tosin hieman ujostutti ja ensimmäinen ilta meni pääasiassa sängyn alla villakoirien kanssa.

Näyttelypäivät menivät lämpimänkosteassa kelissä. Meteorologit olivat ennustaneet vesisadetta koko viikonlopuksi, mutta toisin taas kävi. Viikonlopun tuomarit olivat brittiläissyntyisiä isäntiä. Lauantaina arvostelevana tuomarina oli Henry Hornell. Thoria kyllästytti taas koko näyttelytouhu eikä poika olisi malttanut olla tuomarin kainalossa.Thor sai serttinsä nykyisessä luokassa ja valmistui kansainväliseksi herkkusieneksi eli International Championiksi.

Lainauksia arvostelusetelistä:
Tyyppi: Good strong boned, well muscled male.
Turkki: Excellent texture.
Arvostelutulos: CACIB, IC

Sunnuntaina Hornellin maanmies Steven L. Jones sai pöydälleen metsäkissan sijaan tuhatjalkaisen. Tuhatjalkaisuuteen oli jälleen se sama vanha syy: kakkahätä. TP-valinta, näyttelymasennuksesta huolimatta, menikin huomattavasti paremmin.

Lainauksia arvostelusetelistä:
Pää: Straight profile, rounded top, medium chin, ex cheek line.
Yleisvaikutelma: Shows himself nicely when he relaxes.
Arvostelutulos: CAGCIB

Näyttelyseura koostui jälleen sukulaiskissoista. Pääsävy tällä kertaa oli punahopea, eri variantein. Oman lisävärin toi Riku ja pieni ihastuttavan reipas prinsessa, Lillan. Viikonlopun tavoite oli saada vaadittavat ulkomaanserttit ja kaikki sellaisen tarvitsevan hoitivat homman kotiin. Viime aikoina useissa näyttelyissä on ollut jokin teema. Tallinnan näyttelyssä aiheena oli meri. Merenneito puku valitettavasti jäi karderoobiin. Tällä kertaa matkaan oli pakattu muutakin kuin tavalinen näyttelyvarustus, nimittäin lomavarustus. Parin viikon loman aikana taitaa tulla kilometrejä jonkin verran alle.

Tallinnassa viihdyimme maanantaihin asti. Paljon tuli nähtyä taas lisää tuota Hansa-ajan kaupunkia. Näyttelybudjettikin taisi ylittyä kiitettävästi. Mutta olihan tämä tiedossa. Univelkaa otettiin taas reippahanlaisesti. Hotellissamme ei ollut ilmastointia, joten ei muu auttanut, kuin avata räppänää sen verran että edes pieni tuulenhenkäys puhaltaisi sisään. Huoneemme sijaitsi kadun puolella, sinänsä kyllä rauhallisessa kohtaa, mutta kulkijoita riitti ympäri vuorokauden. Lauantaina nukkuminen jäi lähinä haaveeksi, kun Sir. Elton John konsertoi 40 -vuotisen uransa kunniaksi. Eltonin syytähän oli mm. se, että "jouduimme" palaamaan Suomeen vasta maanantaina. Veljekset kuin ilvekset kuuntelivat korvat höröllä viikonlopun muitakin lähitienoon musiikkitapahtumia. He pitivät myös huolen, ettei nukkumisesta tulisi mitään. Kuten aiemmin mainituksi tuli, kaikki sujui sulassa sovussa. Paitsi viimeisenä iltana... Thor leikki rytätyllä paperinpalalla ja pikkuveli Wullen mielestä samainen lelu olisi oikein kiva. Riitahan siitä tuli, kun velipoika yritti saada paperipallon itselleen.

Kotiinpaluu sujui itse kullakin taholla ihan jouhevasti. Junamatka tuntui taas ikuisuudelta, johtuen kanssamatkustajista. Hieman ennen Seinäjokea sai huokaista helpotuksesta. Matkan loppu häämöttäisi pikku hiljaa. Freyja tuli vastaan riemusta kiljuen. Parin tunnin sisällä Freyja jo laittoi nuorenmiehen takaisin ruotuun. Kävimme kolmannen norjalaisen kanssa vielä pienellä juoksulenkillä, kuulemma molempien pitäisi laihduttaa muutamia kiloja. Kesäloma-aika vaan ei taida olla se paras aika siihen...

Niin sanotusti omalla autolla liikkuminen tuntui mukamas helpommalta kuin viime reissu, vaikka sinänsä tavaroiden siirtäminen paikasta A paikkaan B ei eronnutkaan viime Tallinnan reissusta. Suurin vaikutus taisi kuitenkin olla vuodenajalla. Kesällä matkustaminen tuntuu jotenkin vaivattomammalta kuin talvella.