Norjalaishuumaa

Kovin epäselväksi ei ole ainakaan kavereilleni jäänyt rakkauteni norjalaisuutta kohtaan. Syytä en itsekään tiedä, miksi moista lukkarinrakkautta tunnen kyseistä kansakuntaa kohtaan.  Ainakin kiehtovalla kansan- ja kulttuuriperinnöllä on vaikutusta asiaan. Ja onhan Norja tunnettu maa jos mistäkin, kuten upeista kissoistaan! Mutta tähän väliin täytyy kyllä mainita, että suomalainen kansanperinne ja Kalevala ovat erittäin tuttuja. 

”Poikkeuksellisesti” näyttelymatkalle lähdettiin jo perjantaina. Aiemmin aamulla sattunut työtapaturma ei näyttelyreissua perunut ja reissuun olisi lähdetty vaikka kyynärsauvojen kera.  Menomatka sujui tavalliseen tapaan. Tällä kertaa lisämausteensa toi metromatkailu Helsingin alapuolella. Näyttelypaikka sijaitsi Vuosaaressa, keskellä ei mitään. Metropolista löytyy kuin löytyykin luonnonhelma. Hotelli/näyttelypaikka oli muutenkin jätetty Äiti Luonnon hoivaan. Roosa ja Pippi tekivät ensin huonetarkastuksen. Freyja sai suorittaa omat tutkimuksensa hieman myöhemmin. Freyjan ja Pippin kuviot olivat jälleen samat. Roosaa pieni utelias tyttö hieman ärsytti, mutta lauantaina olivat ilmeisesti päässeet tutustumisessa pitemmälle, kun makasivat yhdessä sängyn alla.

Tekstiilikaksoset haistelemassa hajuja.

Lauantaina tuomarin virkaa hoiti norjalainen Raymond Alessandro Satré. Tätä miestä olen odottanut, kun kuuta nousevaa tai siis lähinnä sitä, koska hän on Freyjalla arvostelevana tuomarina. Paikalla oli myös keväällä Freyjan värin- ja tuomarin parhaaksi nimennyt Geir Edvardsen. Pisteitä ropisi Satrellé siitä, että hän arvostelujen ohella kertoi eri rotujen arvosteluperusteista, kuten mistä kohdin metsäkissoilla katsotaan kolmioiden muodot. Freyjassa hän oli onnellinen siitä – niin kuin oli Edvardsenkin toukokuussa – että hänellä on edessään suuri naaras. Ja jatkoi, että on erittäin tyytyväinen, kun löytyy kasvattajia, jotka kasvatustyössään hakevat juuri rodunomaisia piirteitä. Hänkin mainitsi metsäkissanaaraiden pienen koon olevan nykyajan ongelma. Myös lausahdus ”Super Duper” kuului useaan kertaan. Hyvä fiilis jäi tästäkin norjalaisesta. Nyt Freyja oli ensimmäistä kertaa isojen tyttöjen porukassa. Ensimmäinen sertifikaatti eli serti tuli nyt kokoelmiin.

Lainauksia arvostelusetelistä: Kunto: ”SUPER presentation”, Yleisvaikutelma:”Promising qualities. Ex. temperament.” Arvosteluseteli on myös kuvitettu muutamilla sydämillä.

Arvostelutulos: Ex1 CAC

Jännäämistä riitti loppupäivästä myös Roosan ja Joken puolesta. Värin parhaaksi valittiin Freyjan TP-valinnoissa Porissa sunnuntaina voittanut mettistyttö. Samainen tytteli oli tämän näyttelyn BIS sunnuntaina. TP-valinnoissa Pippi ja Roosa jäivät Saetren pohdittavaksi viimeisenä. Pitkän mietinnän jälkeen Saetre valitsi Pippin, joka oli myös näyttelyn paras naaras. Jokke ansaitsi meidän kaikkien mielestä reippaus-palkinnon, kun niin hienosti jaksoi olla näyttelyssä. Toivottavasti ensi kerralla Jokelle jää yhtä hyvät fiilikset.

Lauantai-ilta meni kisakatsomossa, jonka pykäsimme pystyyn hotellin ”baariin”. Aktiivisin katsojakansa koostui meistä pohjalaisista. Miesten keihästelyfinaalin tunnelma oli korvia huumaava, ainakin omissa korvissani. Nukkumaan mentiin Jamaikan pikaviestin maailmanennätyksen jälkeen. Ai niin, saimme myös iltasyömiset alle puolessa tunnissa. Perjantai-illalla yhtä ranskalaisannosta odottelimme reippaat puolitoista tuntia. Kokilla oli ilmeisesti kova työ kahden muun ruoka-annoksen kanssa.

Sunnuntaina tuomarina oli Kristiina Rautio. Ensimmäisen kerran kohtasimme kuukausi takaperin Porin näyttelyssä. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Freyja sai suunnilleen samat hyvät arvostelut kuin aiemmin.

Lainauksia arvostelusetelistä: Pää: ”Keskipitkä kiila, miltei suorat sivulinjat, suora profiili, otsa voisi olla pyöreämpi.” Kunto: ”SUPER. Erinomainen. Rento, kiltti ja rauhallinen.”

Arvostelutulos: Ex1 CAC

Sunnuntaina Roosa ja Pippi kisasivat jälleen TP-valinnassa kahdestaan. Tällä kertaa Roosa lähti paneeliin ja toi voiton kotiin.

Viikonloppu Freyjalla kului pääasiassa taas näyttelyverhojen takana nukkuessa. Vaikka virittelin väliverhon, koki neiti paremmaksi vaihtoehdoksi kaivautua taas verhojen taakse. Viikonlopun aikana tuli juteltua mm. kissan pesusta ja laittamisesta näyttelykuntoon.

Näyteilleasettajat saivat myös maistiaisen naapurimaastamme Ruotsista. Sunnuntaina herra Saetré valitsi TOP 10 kissat kaikista arvostelemistaan kissoista. Tämä aiheutti paljon nurinaa ja ihmetystä näyttelyväessä. Olihan valinta pitkäkestoinen, mutta ihan viihdyttävä. Saetrén ykkösvalinta oli norjalainen metsäkissatyttö!

Kotimatkalle päästiin hyvissä ajoin. Uninen kissani päästi isot kakat kantoboksiin kesken automatkan. Siivoustalkoot pidimme Helsingin rautatieaseman lipunmyyntihallin perimmäisessä nurkassa. Loput housupyykit tuli pestyä kotona. Lelupallot myös kävivät pyykkikoneessa peseytymässä.

Reissu meni liikuntarajoitteisuudesta mukavasti ja jälleen loistavassa seurassa. Huomenna hyppäämme taas junaan ja lähdemme loppuviikoksi viettämään sairauslomaani Lakeuksille.