Viikko 1: Olin vielä järkyttynyt Freyjan menestyksestä kissanäyttelyssä. Pallerot olivat syntyneet ja suurella mielenkiinnolla tutkailin pentujen kuvia.
Viikko 2-3: Normaalia elämää.
Viikko 4: Freyjalle pitäisi saada kaveri, mutta ehkä myöhempänä
ajankohtana. Nähdessäni neliviikkoiskuvat pennuista meinasi sydän
pysähtyä. Tuo pieni punahopeavalkea poika aiheutti hyvin vahvoja
tuntemuksia.
Viikko 5 - 7: Elämä jatkui tavalliseen tapaan. Kodin ja
näyttelyiden piirissä. Hiljaa itsekseni toivoin, että tuo ihana poika
saisi hyvän kodin jostain. Melkeinpä meni unettomiksi öiksi ajatellessa
pientä pörröistä otusta. Mitä, jos.. Tein jopa listaa syistä miksi ottaa
toinen kissa nyt ja miksi ei. Miinuspuolelle ei tullut yhtään kohtaa.
Viikon loppupuolella, heikkona hetkenä, sanoin ääneen millaisi tunteita
minulla tuota pientä kisupoikaa oli.
Viikko 8: Viikon ainoana
vapaapäivänä kävin toteamassa punahopeavalkean pojan olevan äärettömän
suloinen ja karvainen. Päätös oli tehty.
Ja loppu onkin tiedossa.
Monenlaista on tullut nähtyä ja koettua Thorin kanssa. Pikku hiljaa olen saanut kupletin juonesta kiinni, millainen persoona Thor on. Paljon asioita on varmasti vielä oppimatta. Thor on edelleen pieni sylivauva ja myös kuvittelee olevansa nimenomaan pieni. Thor on vähän "hassu". Toisinaan pojan ajatuksenjuoksusta ei oikein ota aina selvää. Asiaa riittää edelleen ja kaikkiin kysymyksiini saan vastauksen. Tänään Thor lauloi kovaan ääneen parvekkeella jotain laulua. Kenties synttärilaulua itselleen ja sisaruksille. Toivottavasti viisu kuului maan kolmeen kolkkaan!





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti