Salamien välkyntää

En olisi vuosi sitten uskonut vieraillessani Espoossa SUROKin järjestämässä näyttelyssä, että itse olisin oman kissan kanssa kyseisissä kinkereissä. Freyja kävi koko viikon tämän tästä haistelemassa kantoboksiaan vaatehuoneessa. Kun lähdön aika koitti, sama vastahankaisuus alkoi, kun pari viikkoa aiemmin Poriin lähdettäessä. Matkaan lähdettiin ennen kun kukko ehtii kiekaista. Taksikuskin kanssa puheltiin kissajuttuja. Annoin itseni ymmärtää, että hänen tapailemansa nainen kasvatti -jotain- kissoja. Kuski totesi, että hänen olisi ehkä syytä kysyä kissarotua uudestaan, kun oli menossa tapaamaan sunnuntaina kyseistä naista. Ihan hyvä varmaan, juu... Rautatieasemalle päästyämme, Freyja taisi herättää koko nukkuvan vaunun ja taas riitti ihmettelemistä äiti-kissassa. Poikkeuksellisesti jäimme pois jo Tikkurilassa. Jenni-Riikka ja Dusty olivat meitä vastassa isolla autolla, johon oli hyvä pakata isoja kissoja ja kantamuksia. Näyttelypaikalle oli saapunut tuttuja ihmisiä ja kissoja jonkin verran. Riku ja Roope olivat körötelleet Ylivieskasta asti.

Freyja keksi melkein heti näyttelyhäkkiin päästyään piiloutua näyttelyverhojen taakse. Melkoista vänkäämistä oli myös siirtymiset näyttelyhäkistä kantoboksiin ja toisinpäin. Lauantaina näyttelyn aluksi palkittiin SUROKin vuoden 2011 menestyneimmät kissat ja kasvattajat. Kyllä siellä taisi muutaman kerran kuulua tuttuja nimiä.

Sisu odottelemassa vuoden kissojen palkitsemista.

Lauantaina Freyjan tuomarina oli hollantilainen Stephe Bruin. Freyjaa ujostutti jälleen aivan kauheasti. Mutta myös jonkinlaista hermostumistakin oli ilmassa. Tällä kertaa hän yllätti minut istumalla kauniisti pöydällä koko arvostelun ajan. Toisaalta harmittaa mihin on kadonnut utelias pieni tyttöni. Hollantilaisrouva pyöritteli Freyjaa tyytyväisen näköisenä ja ensimmäisenä totesi, että joskus hänelle tulee vastaan kissoja, joista näkee heti, että ne ovat jalostukseen sopivia yksilöitä. Mietin jo hetken, pitäisikö käydä korvalääkärillä tutkituttamassa kuuloni. Kaikki oli hänen mielestään kohdallaan - paitsi massan puute.  Tiesin kyllä, että siitä tulee taas palautetta.

Lainaus arvostelusetelistä: "Type: Typy body on long legs."

Arvostelutulos: Ex1

Hotellilla Freyjalla ja Pippillä oli samat kuviot kuin ennenkin. Omistajaväki siirtyi porukalla ulkoruokintaan hotellin Sevilla-ravintolaan. Ruokalista oli mallia tynkä. Hinta-laatusuhde on kyseisissä paikoissa edelleen erittäin huono. Uni maittoi ihan hyvin. Univelkaa oli useammalta yöltä jo säästössä.

Kyllä meilläkin osataan maata pöydällä, hotellihuoneessa tosin.

Sunnuntaina tuomaripöydän takana istui puolalainen Sebastian Pruchniak. Tuntui siltä kuin olisin joutunut teloituskomppanian eteen. Huomasin ihan täriseväni, kun vein Freyjan arvosteltavaksi. Syytä rektiooni en tiedä. Freyja taas ujosteli ja istui pöydällä. Puolalaisenkin mielestä kaikki oli kohdallaan, paitsi paino. Tyttö muistuttaa kooltaan enemmänkin 7 kk ikäistä kuin juuri aikuisten luokkaan siirtyvää. Hän myös pohti, josko massaa kertyisi vielä paremmin kissavauvojen jälkeen.

Lainauksia arvostelusetelistä: "Type: Ex in type, on size junior girl. Long body but a bit finely built.", "Coat: Semilong, well groomed."

Arvostelutulos: Ex1

Sunnuntaina Freyja kävi valokuvattavana. Kuvaaja kysyi minkä värisen taustan haluaisin. En saanut edes suutani auki, kun Tessa veti tummemman vihreän taustan esille, juuri saman mitä itse olin ajatellut. Aluksi Freyjaa pelotti ja pari kertaa pääsikin livahtamaan penkkien alle piiloon, mutta pian neiti tajusi jutun jujun! Pitääköhän kohta kotiinkin hommata kunnon studiokuvausvehkeet...

Näyttelypäivät eivät tuntuneet ollenkaan pitkiltä, kun oli sen verran monta kissakaveria joiden arvosteluita piti olla katsomassa. Hallissa muhiva kuumuus sen sijaan tuskastutti itse kutakin enemmän tai vähemmän karvaista. Sunnuntain paneelin alkaessa otin verhojen takana koko näyttelyn nukkuneen karvapallon häkistään pois ja vein tytön Rikun mummulle hoitoon. Rikua hieman hämmensi tilanne, taisi sylissä olla väärä kissa. Freyja oli onnellinen, uninen, kun sai olla sylihoidossa ainakin toista tuntia. Asennonvaihdot eivät haitanneet yhtään, miten päin tahansa olisi varmaan voinut nukkua! Kyllähän siinä heräsi kysymys, lähteekö Freyja poikien mukana Ylivieskaan kasvamaan kokoa vai minun kanssani Herwoodin metsiin. Ai niin, Freyja pääsi kuvattavaksi muutamien näyttelyvieraidenkin toimesta torkkuessaan sylihoidossa.

Pikkuinen veli Riku ja Minna Krogh Tanskanmaalta

Oikein mainio viikonloppu kaikenkaikkiaan ja hyvä lopetus ennen siirymistä aikuisten kissojen luokkaan. Oli hienoa kuulla ja vaihtaa taas ajatuksia erilaisista kissa-asioista. Sai tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä uusia tuomareita. Nyt usean nimi yhdistyi kasvoihin ja toisinpäin. Kotiintuomisina oli ja on edelleen kasa pohdittavia ja tutkittavia asioita. Kotiasiat yritin pitää ajatusvirtani ulkopuolella. Yritys hyvä kymmenen, onnistuminen täys nolla. Mutta kuitenkin, Suuri kiitos kaikille viikonlopun kanssamme viettäneille! Hienoa, että ympärillä on tervehenkisiä ihmisiä ja kissoja!

Baron(a)-areenan kuningas eli Bjarki

Bjarkin tytär Yuki

Kotimatkalla puhuin taksikuskin kanssa säästä ja sääilmiöistä koko matkan. Onhan se kyllä suomalaisten suosikkipuheenaihe, mutta meillä isäni puolella puhutaan säästä aina. Vissiin jotain osasyytä sään ennustamis-harrastuksella mitä lähisuvussani harrastetaan intohimoisesti...

Yöllä heräsin jostain kumman syystä klo 01 jälkeen ja ihmettelin verhojen läpi tunkevaa välkähtelyä. Kurkistin verhojen välistä ja näin erittäin suuren ukkosrintaman suuntaavan Herwoodia kohti. Tuntia myöhemmin alkoi täälläkin jytistä ja taivas oli valkoisenaan valosta. Erittäin kova rankkasade saatteli ukkosen jumalan melkein tähän päälle. En muista koska olisi niin kovaa satanut vettä kuin viime yönä. Thor laittoi selkeästi parastaan. Saa nähdä mitä tänä yönä on luvassa. Sen verran painostava ja tuskainen ilma on ollut.

Tänään sain puhelun lehtikauppiaalta. Keskustelu ajautui yllättäen kissoihin. Nainen kertoi heillä kotona olevan pitkäkarvainen kotikissa. Hän myös mainitsi, että heillä Helsingin suunnalla oli ollut kissanäyttely menneenä viikonloppuna. Hän ei kuitenkaan ollut päässyt käymään näyttelyssä. Toivotin hänet tervetulleeksi käymään ensi viikon näyttelyyn Helsinkiin. Lehtimyyjä kirjoitti paikan ja ajan ylös ja toivoi pääsevänsä paikalle. Taidettiin me jonkin sortin lehtikaupatkin siinä tehdä...