Kissalanpojat

Eilen illalla olimme käymässä nukkumaan, kun yläkerran naapuripariskunta piti perheneuvottelua. Meno oli sen verran rajua tällä kertaa, että päätin soittaa sinivuokot paikalle. Freyjakin reagoi naapurista kuuluvaan huutoon ja tavaroiden rikkoutumiseen ja kolinaan. Jos ei nyt ihan vauhkoontunut, niin levottomaksi ainakin muuttui. Eikä itsellänikään olo ollut mitenkään hääppöinen. Hätäkeskuksesta vastasi oikein ystävällinen ja ymmärtäväinen mieshenkilö. Jäin odottamaan poliisien yhteydenottoa, koska alaovemme on lukossa, eikä ovisummereita ole. Jonkin ajan kuluttua kuulin oman kerrokseni käytävästä kahden miehen puhetta. Kurkistin käytävälle ja siellä seisoi kaksi nuorta vartijaa. Juttelin heidän kanssa tovin ja kerroin millaista menoa siellä on ja millaista väkeä näin naapurin silmin ovat. Nuoret miehet totesivat, että olisi parasta kutsua poliisit paikalle.

Freyja olisi halunnut myös osallistua sananvaihtoomme, mutta joutui tyytymään jonottamiseen jalkani vieressä asunnon sisäpuolella. Kaivauduin peiton alle ja eipä aikaakaan, kun yläkerrasta kuului useamman mieshenkilön puhetta. Naapurin nuori-isäntä lähti toiseen osoitteeseen viettämään yötään. Lähes koko yön sain nukkua rauhassa, kunnes klo 04 aikaan alkoi kuulua imuroinnin ääntä. Naapurini siis elävät mieluumin yöllä kuin päivällä. Heräsin pirteänä tunnin kuluttua eikä unesta ollut enää tietoakaan. 

Töissä yritin olla mahdollisimman nopea, jotta pääsen vanhempiani vastaan, kun tulivat käymään iltapäivällä. Freyjalla riitti uusien hajujen haistelemista ja vähän uskalsi tehdä tuttavuuttakin. Äidin pajukori täytyi käydä myös kokeilemassa. Touhua ja tohinaa riitti monen tunnin edestä. Olemme molemmat suht naatteja tällä hetkellä. Toivottavasti ensi yö ja huominen ovat vähän vähemmän tapahtumarikkaita.

Ai niin.. Punnitsimme tänään Freyjan! Vaaka näytti 1830 gr.