Olen viettänyt vapaita tässä ruhtinaalliset neljä päivää peräkkäin. Tietysti tuon eteen olen kirjaimellisesti saanut tehdä töitä niiden eteen. Yhden päivän vapailla kruunatut työputket syövät niin naista kuin miestä. Seuraava pitkä rutistus olisi 11 päivää ja yksi vapaa jossain kohtaa... En edes muista missä. Ergonominen työaikasuunnittelu on toisinaan outo käsite meidän alalla. Huomenna olisi kuitenkin paluu työarkeen.
Freyja on pitänyt huolen, että aikaiset aamuherätykset pysyvät vapaillakin. Noin kello 06 jälkeen olen tuntenut pienen kuonon haistelun käsivarrella tai pohkeessa ja sen jälkeen pienet kynnet ja naskalihampaat uppoavat ihooni. Peiton alle piiloutuminenkaan ei ole auttanut unien jatkamiseen, koska torkkuherätyksen Freyja toteuttaa pomppimalla allekirjoittaneen päällä. Pakkohan ruokapurkinavaaja on saada ylös sängystä, keinolla millä hyvänsä! Ruoka on maistunut ihan hyvin. Äsken kun tarjosin Kennelpakasteen lihapaloja ja hirvenjauhelihaa sekaisin, Freyjalle kelpasi vain hirvenliha. Pitää seurata kannattako Kennelpakasteen tuotteita enää ostaa. Noh, laitoin ekstrana vielä RC:n Kitten Instinctiveä, se ainakin maistui! Painoa on kyllä kertynyt lisää, vaikka minulla ei vaakaa olekaan. Vesikupilla ei ole tänään enää tarvinnut pärskiä vaan juominen on sujunut hyvin. Tosin, en ole vielä saanut selvyyttä neidin sielunelämästä miksi kylppärinlattialla makaava vesi on parempaa kuin juomakupissa.
Tänään on myös harjoiteltu mikä on sallittu paikka kynsien teroittamiseen. Tiedän kyllä hoitokissojen antaman palautteen perusteella, että sohva ja sängynpatjat ovat ihanteellisia tähän puuhaan ja niin on Freyjakin. Raapimistynnyrissä roikkuva leluhiiri on herättänyt tänään aiempaa enemmän kiinnostusta. Sain työkaveriltani pienemmän raapimisjakkaran/tason, koska se oli kooltaan vähän pienehkö heidän aikuiselle raggdollurokselleen. Kynsienteroitusharjoitukset aloitimme Freyjan kanssa aamulla. Huiskan kepillä houkuttelin neidin tynnyrin ääreen ja kuin vahingossa Freyja alkoi raapia sisalilla päällytettyä pönttöä. Palkinnoksi Freyja tietenkin sai hirveästi kehuja ja silityksiä. Eilisessä paketissa tuli Kickeroo Moppy, joka on saanut oman osansa pienen saalistajan luonteesta. Selkeästi entuudestaan tutut lelut ovat tehneet kauppansa. Sen sijaan uudet lelut ovat vielä vähän turhan outoja. Niihin Freyja ei juurikaan ole koskenut. Ehkä ajan kanssa. :)
 |
| Ensikosketus uuteen Kickeroo Moppyyn. |
Olen harrastanut enemmän tai vähemmän aktiivisesti sukututkimusta 90-luvulta lähtien. Ensiksi vanhempieni kanssa ja viimeiset 10 vuotta itsenäisesti. Itselleni sukututkimuksella on ollut merkitystä niin harrastuksena kuin identiteetin muokkaajana. Paljon on ehtinyt muuttua sukupolvien aikana. Enää ei sukuni viljele maata tai puhu "fiskfinskaa" eli silakkasuomea tai palvele Venäjän keisarikuntaa tai istu Turun linnan vankilassa.
Eilen illalla etsiskelin kuvia Freyan esipolvista. Freyja myös osallistui, vaikka mielenkiinto keskittyi lähinnä hiiren kursoriin (jota hän etsi myös näytön toiselta puolelta), kirjainten ilmaantumiseen näytölle, sekä liikkuviin sivuihin, kun kuvat viuhuivat ylös ja alas. Freyjan taipumuksen dataajakissaksi huomasin jo ensimmäisenä iltana. Olemme yhdessä istuneet koneen ääressä, Freyja on osannut laittaa tulostimen päälle ja jopa mustavalkokopioinnin käyntiin. Kameralaukku on myös kiinnostanut ja kun väsy on yllättänyt, on Freyja mennyt lataamaan omia akkujaan tulostinpöydän taakse kaikkien johtojen sekaan. Toisinaan silmiä hän on lepuuttanut seuraamalla ikkunasta ulkona liikkuvia ihmisiä ja autoja.
 |
| Freyja ja isä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti