Matkalla

Puolisentoista viikkoa sitten aloitimme lomareissumme. Perinteiseen tyyliin tietysti taksimatkalla juna-asemalle. Tällä kertaa kuskina oli kovin utelias mies. Hän kyseli kovasti kissoista ja kuljetanko tosiaan heitä aina mukanani. Siinäpä riitti miehellä ihmettelemistä, mutta suhteellisuudentaju herätti hänet ja totesi, että niinhän hänkin kuljettaa pieniä lapsiaan aina mukana eikä jätä viikonlopuksi yksin kotiin. Olin valmistautunut, että taas tulee kuittailua sinkkunaisesta kera kissojen, mutta tämä isäntä yllätti positiivisesti käytöksellään. Rautatieasemalla hän vielä jaksoi ihmetellä keikkalaukkuni painoa. Täytyy kyllä myöntää, että tällä kertaa laukku painoi enemmän kuin koskaan aiemmin. Kissaväen tavarat olivat heidän omassa repussaan, joten ei nyt ihan koko kuormaa tarvinnut kantaa selässään. Vaa'alla ei tullut käytyä tällä kertaa, mutta villi veikkaus on, että n. 20 kg kuormana. Eläinosastolla oli enemmän ihmisotuksia kuin eläimiä. Freyjan ja Thorin lisäksi matkaan oli lähtenyt yksi kisu emäntänsä kanssa. 

Freyja makasi tuttuun tapaan sylissäni ja ilmoitti hyvissä ajoin konduktöörin saapumisesta ja halusi haistella vielä meidän junalippua. Konnari kysyikin Freyjalta, onko hänen lippuasiansa kunnossa. Kyllähän ne oli. Taas vaan tuli mieleen, että hoksasikohan konnari tälläkään kertaa, että matkassa oli kaksi kissaa. Konnarin lähdettyä Freyja meni viereiselle penkille, mutta pian piti olla jo tutkimassa mitä ulkona näkyy. Thor oli koko matkan Höyhensaarilla, mutta jaksoi herätä vähän ennen Seinäjokea ja katseli kanssamatkustajiamme.

Freyja ja Thor jäivät Seinäjoella pois ja lähtivät täysihoitolaa kohti. Minä puolestani jäin junaan. Täytyy myöntää, että ikävä iski vielä junan seistessä asemalla. Allekirjoittaneen matka jatkui Kauhavan asemalle ja kohti korvaushoitoa. Lappajärvellä riitti rapsutettavia ja harjattavia. Heistä kerron myöhemmässä vaiheessa, koska mielestäni ansaitsevat ihan oman tekstin. Tuli nähtyä myös aito luonnonvarainen orava. Täällä kun näkee vain city-oravia.

Komeat korvatupsut!

Metsäreissulla kauhistuin kaupunkilaistumisestani. Kaikki kasvilajit näyttivät tutuilta, mutta puolienkaan nimiä en enää muistanut. Sienien tunnistuskin tuotti vaikeuksia, vaikka löysinkin kanttarelleja. Niitä kertyi pipollinen. Ns. kotiintuomisina oli kanttarellien lisäksi elämäni ensimmäinen hirvikärpänen. Nyt täytyy siis ottaa huomioon, miten paljon kuitenkin on tullut metsissä oltua ennen kaupungistumista. Metsässäkäynti taisi olla niitä harvoja hetkiä, kun ei satanut vettä... Vimpelissä tuli myös pyörähdettyä pikaisesti. Tällä kertaa ei pesäpallostadionille ollut asiaa, kun kausi päättyi kuukausi takaperin.

Freyja ja Thor olivat riemuissaan, kun liityin heidän seuraansa kissojen täysihoitolassa. Loppuviikko menikin norjalaisia otuksia hoitaessa. Koiramme oli kohdunpoistoleikkauksessa, josta on parantunut hurjaa vauhtia. Tulimme siihen tulokseen, että kohtutulehduksen on täytynyt olla aluillaan jo loppukesästä. Ja märkäistä tavaraa se on sisältänyt paljon, koska kokonaisuudessaan painoi 4-5 kg. Onneksi loppu hyvin, kaikki hyvin. Kissoilla riitti menoa ja melskettä. Freyjan synttäreitä vietetiin ja Thor rakastui paperipussiin ja pitihän se kuskata tänne Tampereella asti... Thor lauloi maanantai-iltana Freyjalle onnittelulaulua - tai niin ainakin luulen. Sen verran kova loilotus kuului olohuoneesta. Freyja sai syntymäpäivälahjaksi uuden kamman ja shampoota. Ensin mainitusta Freyja oli oikein mielissään, mutta arvelen jälkimmäisen olevan vähän ikävämpi yllätys...

Tuli käytyä siis Ähtärissä FinDogsilla siinä samalla, kun kävimme Keskisen Vesan Ihmemaassa. Ähtäristä matkaan myös ihmesieni ja muuta tarvittavaa (?). Sieni on kätevä kuin mikä. Testattua on tullut jo monet kerrat. Kotiuduimme takaisin Herwoodin metsiin tänään. Tällä kertaa pääsimme autokyydillä kera vasikan ja sammakon. Hitsattu Elmeri-vasikka oli matkalla Pirkkahallissa tällä viikolla pidettäviin Kone-Forum -messuille. Sammakosta myöhemmin lisää. 

Tulvia tuli viikon aikana nähtyä, kun tuli ajeltua pitkin maakuntaa. Onneksi veneellä ei tarvinnut kotoa kotiin lähteä. Vettä tuli silloinkin, kun meteorologit olivat luvanneet sateiden loppumista. Tuli myös keskusteltua itse sääprofeetan kanssa, siis isoisäni kanssa, vallitsevista ilmanoloista ja niihin johtaneista syistä. Etelä-pohjalaisten varmaan pitäisi kokeilla riisin tai maissin kasvatusta. Voisi olla ihan sopivat kasvuolosuhteet... Vesisateita ei näytä pääsevän pakoon, koska täällä alkoi juuri sataa vettä. Sateesta huolimatta Freyja on oikein onnellinen kissa, kun pääsi pitkästä aikaa parvekkeelle ulkoilemaan ja pyydystämään ötököitä. Niitä näytti vielä olevan.

Jokipii, Jalasjärvi

Jokipii, Jalasjärvi